No, maanantaina mua harmitti, kun en ollut ollenkaan muistanut, että kirkkokuoroon tullessa pitää laulaa koelaulu, mutta unelma elää vieläkin, on siinä sentään se hyvä puoli. Tosi harmi, kun en ollut tiennyt ollenkaan koelaulusta, siinä oli kyllä huonoa tiedonkulkua molemmin puolin. Iloa maaanantaihin tuotti se, että taas yksi ylätalon parveke tuli valmiiksi, joten sikälikin oli ihan hyvä homma. Iltapäivällä paikkuria odottaessa jaksoi jo hiukan hymyillä, mutta eipä sitä jaksanut, kun oli pettynyt. Kaiken kaikkiaan toivoisin, että kun Mikko tulee lomalta takaisin, ei olisi niin paljon pettymyksiä.