Ei ole kovin mukavaa lähettää uutta viikkoa liikenteeseen. Kattelen ympärilleni, kukaan ei varmana näytä minulle nyrkkiä, jos juttelen naapurieni kanssa. Minulle voidaan sanoa, että tule kotiin, mutta ei äitini minulle nyrkkiä näytä. Sanoo vain: "Tulehan kotiin." Asia on sitten sillä selvä. Luulen, että sairaus tekee sen, ei sille mitään muuta selitystä ole. Joskus tuntuu, että tie on niin kapea, ettei sillä voi ollenkaan kulkea. Minulle se on leveä, kun olen nuori, mutta vanhemmille se on aika kapea ja kapenee aina vain. Mutta lupaan yrittää parhaani, että Mummilla olisi hyvä olla, toisinaan tuntuu aika haastavalta....