Sitä mä olen edelleenkin enkä oikein jaksa tajuta, miksi. Mutta nyt taas huomasin murehtivani sitä, miten Mummi ja Ukki jaksavat. Taisi johtua siitä, että Ukki oli menossa vanhainkotiin, sille en ainakaan muuta selitystä keksinyt. Melkein paniikki iski, kun ajatteli, mitä voisi tapahtua. Onneksi muutamat ystävälliset ihmiset ovat rauhoitelleet minua ja sanoneet, ettei mun kannata murehtia niin kovasti. Olen yrittänyt, mutta ei vaan oikein tahdo onnistua. Onneksi alkavat harrastukset saavat ajatuksiani hiukan pois niistä jutuista, mitä olen murehtinut. Silloin en ajattele Mummin ja Ukin tilannetta vaan keskityn näihin omiin mukaviin juttuihini. Se auttaa eikä kaikkea murehdi niin kovasti!